Kieliasiat ja vaikuttamismahdollisuudet herättivät paljon keskustelua

Vaasa ja Mustasaari järjestivät asukkailleen 23.10. avoimen keskustelutilaisuuden kuntaliitosselvityksestä Vaasan yliopistolla. Paikalla oli noin 200 henkeä. Aiheina olivat kielen merkitys kuntaliitoksen toteuttamisessa sekä kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet.

Tilaisuuden avasi kuntaliitosselvitystyötä koordinoiva Olavi Kaleva.

- Selvitystyö on edennyt hyvin, loppuraporttia ja liitossopimusta luonnostellaan. Ensi vuoden alkupuolella kunnat tekevät päätöksensä yhdistymisestä, Kaleva kertoo.

Toimiva kaksikielisyys on onnistumisen edellytys 

Kielen merkitykseen johdatti projektijohtaja ja tutkija Siv Sandberg Åbo Akademilta.

- Kielisuhteet ovat tällä hetkellä niin, että Vaasassa enemmistö on suomenkielisiä ja Mustasaaressa ruotsinkielisiä. Liitoksen jälkeen suhde olisi ruotsikielisiä 33 prosenttia ja suomenkielisiä 60 prosenttia. Muun kielisiä olisi 7 prosenttia, Sandberg kertoi.

Edellytykset toimivalle kaksikielisyydelle takaa onnistumiset strategiassa, hallinnon työtavoissa, palveluverkossa sekä henkilöstöpolitiikassa.

- Kielivaikutuksia voidaan tarkastella vahvuuksien ja heikkouksien kautta. Tässä kuntaliitoksessa vahvuuksia olisivat jo toimiva kaksikielisyys ja kielitaitoinen henkilökunta ja sen hyvä saatavuus. Heikkouksia ovat suuret näkemyserot sekä kuntien rakenteelliset erot, kuvaili Sandberg.

Ratkaisuna toimivaan kaksikieliseen kuntaan ovat Sanbergin mielestä muun muassa riittävä resursointi muutosvaiheeseen, kielivaikutusten arviointi palveluja suunniteltaessa, dialogi kuntalaisten ja henkilökunnan kanssa sekä kieliohjelma ohjaamaan käytännön kaksikielisyyttä.

Keskustelua syntyi siitä, onko kieliasia iso vai pieni.

- Meillä on jo toimivat palvelut kahdella kielellä, ei ole mitään syytä pelkoon, kommentoitiin yleisöstä.

- Mustasaarelle tämä on iso asia. Esimerkiksi hallinto kahdella kielellä on ihan eri asia kuin kaksikielinen hallinto, vastasi toinen yleisön edustaja.

 

Kuntalaiset mukaan vaikuttamaan

Kuntien asukkaiden osallisuuteen johdatti projektipäällikkö Seija Korhonen Kehitysyhdistys Mansikka ry:stä.

- Kuntalaki painottuu nykyään keskusteluun kuulemisen sijasta. Asukasosallisuus on positiivinen asia kuntaliitoksissa. Eniten työtä osallisuuden eteen on tehty nimenomaan kuntaliitoskunnissa, Korhonen kertoi.

 

Asukkaiden osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää Korhosen mukaan esimerkiksi järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä asukasraateja. Aluelautakunnat ovat virallisia toimielimiä. Palveluita voidaan kehittää ja suunnitella yhdessä asiakkaiden kanssa. Järjestöjä ja yhteisöjä voidaan tukea.

- Osallistamisesta on monia hyötyjä. Muun muassa valitukset vähenevät, kuntalaisten oma vastuunotto kasvaa. Kuntalaisten osaamista voidaan hyödyntää monipuolisemmin, syntyy positiivista pöhinää, ja kunnan elinvoima vahvistuu, mikä heijastuu myös imagoon. Vaasan seudulla on kaikki mahdollisuudet onnistua, sanoi Korhonen.

Keskustelua herättää muun muassa edustuksellisen demokratian rooli.

- Suurimmassa osassa liitoskuntia ei siis ole varsinaisia päätösvaltaisia alueellisia toimielimiä, kysyttiin yleisöstä.

- Suurimmassa osassa ei, esimerkiksi aluelautakunnat vaativat paljon sitoutumista kuntalaisilta. Kevyemmät tavat osallistua ovat usein ketterämpiä ja nopeampia, sanoi Korhonen.

- Miten me saataisiin nuoret mukaan vaikuttamaan, yleisöstä kysyttiin.

- Kannattaa hyödyntää digisovelluksia, joissa nuoret ovat jo muutenkin. Lisäksi osallistumista voisi pelillistää, Korhonen pohti.

 

Onko iso aina parempi?

Keskustelua syntyi myös kunnan koon merkityksestä.

- Suurempi kunta on valtakunnallisesti tärkeä asia. Investoijat eivät ole kiinnostuneita pienistä paikoista, yleisöstä kommentoitiin.

- Iso ei ole aina parempi. On mietittävä, miten tehdään parempi kunta, yleisön edustaja vastasi.

- Vaasa-Vähäkyrö -liitos oli aikoinaan hyvä asia. Vähäkyröläisenä vastustin sitä aluksi, mutta kaikki menikin tosi hyvin. Onhan isossa kaupungissa moni asia paremmin, kertoi kolmas henkilö yleisöstä.

- On tärkeää, että muutosprosessiin laitetaan tarpeeksi resursseja ja että tehdään pitkän tähtäimen suunnitelmia. Meidän pitää ajatella ainakin 30 vuoden päähän. Kiitän hyvästä keskustelusta, päätti Kaleva tilaisuuden.