Vaikuta » Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymyksiä ja vastauksia

 

Kysymys: Kielten yhdenvertainen asema ja palvelut molemmilla kielillä

Moni on huolissaan siitä, miten Vaasan ja Mustasaaren mahdollinen yhdistyminen tulee vaikuttamaan ruotsinkielisiin palveluihin, kun ruotsinkielisistä tulee vähemmistö uudessa kunnassa.

Tavallisia kysymyksiä ovat: Onko uudessa kunnassa henkilöstöä, joka palvelee kuntalaisia sekä ruotsiksi että suomeksi? Mitä kokousasiakirjoja, esityslistoja ja pöytäkirjoja käännetään molemmille kielille? Miten kaksi hallintokieltä toimivat käytännössä? Miten yhdistymissopimus voi turvata ruotsin kielen aseman tulevaisuudessa, jos sopimus on voimassa vain kolme vuotta?

Vastaus:

Vaasa ja Mustasaari ovat selvitystyössään päättäneet viidestä kokonaisvaltaisesta aihealueesta, jotka ohjaavat selvitystyötä. Neljäntenä aihealueena on Kielivakaus, jossa tavoitteena on, että uusi kaupunki on toimivan kaksikielisen hallinnon edelläkävijä eri tasoilla. Koulutustointa varten perustetaan muun muassa suomenkielinen ja ruotsinkielinen sivistyslautakunta, joilla on laajat valtuudet kotouttamisessa, päivähoidossa, perusopetuksessa ja jopa toisen asteen koulutuksessa ruotsiksi ja suomeksi.

Osaksi selvitystä, joka tehdään ennen yhdistymispäätöstä, kunnat ovat tilanneet erityisen kielellisten vaikutusten arvioinnin tutkija Siv Sandbergilta Åbo Akademista.

Raportin yhteenvedossa todetaan, että kieliryhmät ovat sekä absoluuttisin että suhteellisin luvuin melko suuria, minkä johdosta väestöpohja on riittävä laajalle palvelutarjonnalle kummallakin kielellä. Tasaiset kielisuhteet ympäröivällä seudulla yhdistettynä koulutustarjontaan tekevät kielitaitoisen henkilökunnan saatavuuden paremmaksi kuin esimerkiksi Etelä-Suomessa. Molemmilla kunnilla on jo tänä päivänä korkea tavoitetaso suomen- ja ruotsinkielisessä palvelussa. Kuntaliitosta voidaan oikealla tavalla toteutettuna hyödyntää siten, että yhteiset resurssit käytetään suomen- ja ruotsinkielisten palvelujen laadun parantamiseen.

Riskit liittyvät kuntien lähtökohtien eroavuuksiin, kielikysymyksen vahvaan politisointiin ja kuntaliitoksen käytännön toimeenpanoon. Kuntien erilaiset lähtökohdat (koko, kaupunki–maaseutu ja kielisuhteet) asettavat suuria vaatimuksia kuntaliitoksen valmistelulle ja toteutukselle. Siirtyminen enemmistökielitilanteesta vähemmistökielitilanteeseen merkitsee aina riskiä, varsinkin kun on kyse ruotsin kielen asemasta.

Kuntaliitoksen valmistelu- ja toteuttamistapa ja kielikysymyksen käsittely sekä käytännössä että poliittisesti ovat ensiarvoisen tärkeitä kuntaliitoksen riskien vähentämiseksi. On muun muassa tärkeää, millaisia kielitaitovaatimuksia henkilöstölle asetetaan ja miten palvelut kieltä ajatellen järjestetään. Kielisuunnittelun tulee tämän vuoksi olla mukana luonnollisena osana koko suunnittelu- ja toimeenpanoprosessia ja tehtävä alusta lähtien pitkällä aikavälillä kestäviä ratkaisuja.

Tämän linkin kautta voi halutessaan tutustua koko kielellisten vaikutusten arviointiin.

  

Kysymys: Demokratia ja lähipalvelut

Moni haluaa vastauksen siihen, miten lähidemokratia toteutuu. Moni myös pelkää, että mustasaarelaisilla on vähemmän vaikutusmahdollisuuksia suuremmassa kunnassa. Koulu- ja päivähoitorakenne sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuus herättävät monia kysymyksiä, koska ei ole tietoa, miten rakenteiden käy suuremmassa kunnassa.

Vastaus:

Osana käynnissä olevaa selvitystä tutkitaan tarkemmin erilaisia lähidemokratian muotoja. Suomessa on nykyisin erilaisia aluetoimielinmalleja, mutta niiden tulevat aidot vaikutusmahdollisuudet ja niiden suhde toimialalautakuntiin ovat kysymyksiä, jotka on selvitettävä tarkemmin. Yhdistymissopimukseen on mahdollisuus ottaa mukaan määräyksiä kiintiöpaikoista kunnan toimielimissä niin pitkäksi aikaa, kun sopimus on voimassa.

Koska yksi selvityksen tavoitteista on luoda monimuotoisten ja vireiden osa-alueiden kaupunki, tulee työryhmien ensin kartoittaa nykyinen palveluverkosto kummassakin kunnassa, jotta ne voivat syksyllä 2018 esittää vaihtoehdon palveluverkostolle. Palveluverkostoa mietitään Vaasanseudun rakennemallin, Mustasaaren strategisen yleiskaavan ja Vaasan kaupungin yleiskaavan ja eri palvelustrategioiden pohjalta.

Elävien kunnanosien perustana ovat paikalliset ratkaisut, seudullinen identiteetti ja palvelumallit, jotka ovat yksilökeskeisiä. Tässä työssä jokainen toimiala käy läpi ne palvelupisteet, joita nykyisin on ympäri kuntia. Sivistystoimen osalta on esimerkiksi käytävä läpi nykyiset oppilaaksiottoalueet ja mietittävä, miltä ne voisivat näyttää isommassa kunnassa. Jokaisen työryhmän tulee syksyllä esitellä, miltä kunkin toimialan palvelut voisivat näyttää uudessa kunnassa.

  

Kysymys: Kuntien talous

Molempien kuntien talous ja velkaantuminen mietityttävät monia. Miten mahdollinen uusi kunta pärjää taloudellisesti? Tuleeko kuntaliitos säästämään rahaa?

Vastaus:

Kuntaliitosselvitystä ei tehdä siksi, että jompikumpi kunta olisi sellaisessa taloudellisessa tilanteessa, että yhdistyminen olisi välttämätöntä.

Kuntien valtuustot ovat syksyllä 2017 päättäneet aloittaa neuvotteluprosessin. Neuvottelujen tavoitteena on yhdistymissopimus, johon valtuustot ottavat kantaa. Yhdistymissopimukseen sisältyy kuvaus siitä, miten yhdistyminen parantaa kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai miten se muuten parantaa kunnan toimintakykyä. Osana käynnissä olevaa selvitystä tehdään myös riippumaton taloudellinen analyysi.

Kunnat ovat päättäneet seuraavista tavoitteista kestävän talouden luomiseksi myös tulevaisuudessa:

  • Uusi kunta aloittaa ilman kumulatiivista alijäämää kummassakaan kunnassa.
  • Uusi kunta pyrkii optimoimaan nykyiset investoinnit ja toiminnan sekä hyödyntämään tehokkaasti kiinteistömassan.
  • Kohtuullinen kiinteistöjen ja infrastruktuurin korjausvelka.
  • Verotulot, jotka mahdollistavat sekä määrätietoiset investoinnit peruspalveluihin, että tulevaisuuden investoinnit ilman kohtuutonta velkaantumista